Anemone's Cheyenne

rotu: sileäkarvainen väri: self buff rekisterinumero: M557-03 syntynyt: 4.9.2003 sukupuoli: naaras poikuesisarus: Anemone's Apache (self buff) kasvattaja&omistaja: Katriina Hautala isä: Aniara's Magical Merlin (self saffron) emä: Anemone's Cherimoya (self buff) nukkui pois: 12.7.2005

Cheyenne ja veljensä Apache syntyivät 4.9.2003 piiitkän ja hartaan odotuksen tuloksena. Olin jonkin aikaa sitä ennen menettänyt lähes kaikki puhdasrotuiset marsuni, yksi toisensa jälkeen. Osa oli kuollut vanhuuteen, mutta aivan liian suuri osa oli menehtynyt raskausmyrkytyksiin, koska yritin syöttää marsuilleni itsepintaisesti kalliita marsunpellettejä. Meillä ei ollut aikoihin syntynyt puhdasrotuisia marsuja, paitsi ehkä keskenmenona, kuten Cheyennen emon, Maijan edellinen poikue. Ainoa, mitä virallisista marsuistani jäljellä oli juuri Maija. Jo kahden viimeisenä raskausmyrkytykseen menehtyneen naaraan, RCL Caramellin ja Maija siskon, Anemone's Chrystalin, aikana hankittu p.e.white Nikean Zorro Blanco oli ollut isänä, koska sopivamman väristä ei ollut.

Mutta nyt olin löytänyt Maijan väriin sopivan hienon uroksen, self saffron Aniara's Magical Merlinin. Tuntui kuitenkin kestävän ikuisuus, ennen kuin poikasia alkoi kuulua. Olin ihan varma, että jotain menisi pieleen! Maija ja Merlin asustelivat kuukausia yhdessä, ennen kuin masu alkoi taas kasvaa. Sitten Merlinin leuan alle ilmestyi patti, jollaisen olin kuullut johtuvan stressistä. Laitoin Merlinin asumaan yksikseen, että se saisi levätä ja koska arvelin Maijan aiheuttaneen sen mahdollisen stressin, olihan se melkoinen täti. Olin ihan masentunut, koska uskoin rakkaan Merlinini menehtyvän ja Maijan olevan yhtä suruissaan yksinäisyydestä ja saavan raskausmyrkytyksen. Mutta Maija synnyttikin ensimmäisen onnistuneen puhdasrotuisen poikueensa täysin onnistuneesti! Myös Merlin parantui omassa häkissään.

Poikaset olivat kaksi self buffia; uros ja naaras. Päätin naaraan pitää itsellä, koska Maijalla alkoi olla aika harkita eläkkeelle siirtymistä. Laitoin naaraalle siis nimeksi Anemone's Cheyenne ja urokselle Anemone's Apache. Apassin omistaa nykyään Tiina Sunila. Vasemmalla näkyvä kuva on entisen omistajan, Minna Rintasen ottama. Sen jälkeen Apassi muutti Lotta Ahlorssille ja lopulta "Kalle" löysi tiensä Tiina Sunilan luo.

Cheyennelle oli tarkoitus syntyä ensimmäinen poikue self saffron Fin Mva Aniara's Marcon kanssa. Marco ei saanut kuitenkaan enää tiineeksi, joten astutin Cheyennen Marcon enkkucrestpojalla, Aniara's Casinolla**. Aluksi elättelin toivoa, kun Cheyenne alkoi niin nopeasti pyöristyä Casinoon tutustumisen jälkeen, että se odottaisi sittenkin poikasia Marcolle, mutta kaikilla kolmella oli crestit, joten ei ne kyllä mitenkään voi kahden sileäkarvaisen tekosia olla! ;) Tässä Cheyenne on vielä Marcon kanssa ja toisessa kuvassa se odottaa poikasia Casinolle:

Cheyenne sai 10.1.2005 kolme lapsukaista:

1. Anemone's Cherokee - buff - satiinicrest - uros - Katriina Hautala
2. Anemone's Inca** - saffron - englannin crest - naaras - Katriina Hautala
3. Anemone's Maya - buff - american crest - naaras - Lotta Ahlfors

Cheyennen toinen poikue syntyi 8.7.2005. Isänä oli Lotta Ahlforssin Ruotsista tuoma hieno self buff uros Andante. Odotus ja kaikki näytti menevän oikein loistavasti. Cheyenne kuitenkin sai poikaset pahimmilla helteillä ja sai siitä vissiin verenpainetta, koska kuoli raskausmyrkytykseen neljän päivän kuluttua synnytyksestä. Myös kaikki neljä hienoa poikasta menehtyivät.

1. self saffron - uros - emon raskausmyrkytys
2. self saffron - naaras - emon raskausmyrkytys
3. self buff - naaras - emon raskausmyrkytys
4. self buff - naaras - emon raskausmyrkytys

Tässä on tuorein kuva Cheyennen Kalle-veljestä Amalian kanssa. Kuva: Lotta Ahlfors.

Cheyenne tarkoittaa alkuaan Minnesotan alueella,
nykyään Oklahomassa reservaateissa asuvaa intiaanikansaa.

Aniara's Magical Merlin

Merlinin tarina, jonka kirjoitin sen elinaikana, hieman muunneltu

Merlin on sileäkarvainen self saffron marsuherra. Merlin on syntynyt 28.6.2002 Aniara's marsulassa. Se tuli meille samalla reissulla kuin Anemone ja Kelly Pirkkahallin näyttelystä. Merlin oli hyvin pikkuinen, Katja oli joutunut keinoruokkimaan sitä ja me päätimme jatkaa tukiruokintaa vielä uudessa kodissa, että sen elämä lähtisi mahdollisimman turvallisesti käyntiin.

Merlin oli ensimmäistä kertaansa isänä Maijan kauan odotetulle sk-poikueelle. Maija pyöräytti 4.9.2003 kaksi self buff poikasta, Anemone's Apachen ja kotiin jääneen Anemone's Cheyennen.

Ennen kuin poikaset olivat kuitenkaan vielä syntyneet, Merlin sairastui. Sille kasvoi nopeasti patti leuan alle ja olimme varmoja, että se kuolee. Oikeastaan varsinkin tästä syystä Mokkasiini jätettiin kotiin, vaikka meillä oli silloin jo ennestään paljon urosmarsuja. Patti ei ollutkaan niin vaarallinen, kuin miksi sitä luulimme. Ei se onneksi ollutkaan kasvain. Sen oli luultavasti aiheuttanut "vain" jokin ärsyttävä viljanjyvä tai joku muu, mikä oli pistänyt Merlinin leuassa. Tällaisen teorian ainakin löysin erään kasvattajan sivuilta. Toisen kasvattajan taholta taas kuului arvelua, että patin voi aiheuttaa myös stressi. Sekin kuulostaa järkevältä, olihan Maija aikamoinen tantta. Oli miten oli, patti katosi jälkeä jättämättä ja Merlin voi loistavasti.

Merlinin seuraavasta poikueesta kävi ilmi, että se on satiinikantaja, mitä Toijalan marsunäyttelyssä tuomaroinut Merlinin kasvattaja Katja Kivipuro epäilikin. Sitä ei kuitenkaan voinut varmuudella tietää, koska kumpikaan Merlinin vanhemmista ei ollut satiini eikä Merlinin isän suvusta ole tietoa, koska se oli englannin tuonti. Merlinillä kuitenkin astutettiin varma satiinikantaja Mimosan Kirsikka ja kaikki neljä 23.2.2004 syntynyttä poikasta olivat satiineja. Toinen pojista on p.e.golden (Anemone's Cornelius, om. ), mutta kolme muuta poikasta ovat väriltään tavallisia d.e.goldeneita, näistä kaksi oli naaraita. Toisen tytöistä (Carmine) jätin kotiin, toisen myin Tiina Sunilalle Haminaan (Clarissa). Tummasilmäinen poika, Cartman eli Mökö om. Oona Puolitaival, ilmeni myöhemmin ihan tavalliseksi sileäkarvaiseksi. Se ei enää isona ollutkaan satiini! Nooh, taisin olla vielä melkoinen aloittelija satiinin tunnistuksessa... ;)

Merlin oli tosi mukavan luontoinen marsuherra. Se ei ikinä haastanut riitaa nuorten pikkumiesten kanssa, joita sillä oli kaverina.

Valitettavasti tämä ihana mursutin nukkui pois 14.8.2005.